Aihearkisto: Työelämässä oppiminen

Keudan oppisopimuskummit Crazy Day tapahtumassa Keravalla 29.2.2020

Crazy Day 2020 kuva crazydayfi
KUVA: kerava.fi

Keravalaisten yritysten jo perinteeksi muodostunut tuote-esittely ja -myyntitapahtuma Crazy Day kokosi yli 2000 messuvierasta  karkauspäivän viettoon Keravan lukiolle.

Kirsi Talikainen ja Leena Tompuri

Keudan osastolla messuvieraat tutustuivat opintotarjonnan lisäksi Keudaan myös työelämän kumppanina. Oppisopimuskummit Leena Tompuri ja Tiina Lähteenoja-Niemelä tarjosivat tietoa oppisopimuskoulutuksesta sekä työpaikalla tapahtuvaan oppimisen tuesta. Kuvassa myös Keudan Kirsi Talikainen.

nicke lignell

Tapahtuman juonsi näyttelijä Nicke Lignell, esiintyjinä nähtiin motivaatiopuhuja, ex-freestylelaskija Pekka Hyysalo sekä stand up -koomikot Juha Laitila ja Jukka Laaksonen. Perheen pienimpiä viihdytti taikuri Eetu Lampi.

Tapahtuma järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Seuraava tapahtuma on helmikuussa 2021.

Lue lisää tapahtumasta www.crazyday.fi tai seuraa Facebookissa www.facebook.com/crazydaykerava.

Hyvä yhteistyö työpaikalla ohjatessa ja oppiessa – HOT IV tulkintafoorumi 26.3.2019

Osallistujan havaintoja HOT IV tulkintafoorumista 26.3.2019

Haaga-Heliassa, Omniassa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa järjestetyt Hyvä ohjaus työpaikalla -tulkintafoorumit jatkuivat tänä vuonna Turussa 26.3.2019. Turun ammatti-instituutin organisoima tilaisuus sai merelliset puitteet Aurajoen rantaan telakoidussa BORE -laivassa. Turun seudulla on vaikuttanut 2010 -luvulta asti Laakeri -hanke, jossa on kehitetty työpaikkaohjaajakoulutusta ja yhteistyötä työelämän kanssa. Tämä antoi vankan perustan toteuttaa HOT IV Turussa. Aihe oli alueen talouselämänkin näkökulmasta mitä ajankohtaisin, sillä Varsinais-Suomessa on menossa vahva taloudellinen nousukausi ja yrityksillä on tarve rekrytoida osaajia. Voidaan sanoa, että olosuhteet tarjoavat hyvät puitteet kehittää koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, jossa kaikki voittavat – opiskelijat, työnantajat ja koulutuksen järjestäjät.

Kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare Turun Ammatti-Instituutista oli tehnyt suuren työn järjestäessään foorumia, jossa oli paikalla noin 80 osallistujaa.

Perinteiseen tapaan puheenvuoron saivat opiskelija, työnantaja, tutkija ja ammatillisen koulutuksen johto. Tällä kertaa tukeuduttiin aiempaa enemmän perinteiseen seminaarityyppiseen työskentelytapaan.

Opiskelijan viesti koulutuksen järjestäjille oli ytimekäs: enemmän työssäoppimisjaksoja!

Työpaikkaohjaajan osaamisesta kertoi Kati Laitevo. Mielenkiintoinen uusi idea oli se, että kaksipäiväiseen työpaikkaohjaajakoulutukseen voidaan yhdistää näyttötutkinto. Käytännön soisi yleistyvän!

Yrityksen edustaja henkilöstöpäällikkö Niina Nurmi Pemamek Oy:stä korosti oppilaitosyhteistyön tärkeyttä. Hän näki, että yhteistyötä voitaisiin kehittää ohjausryhmillä, joissa voisi olla useampien yritysten edustajia ja näin voitaisiin oppia toisilta.

Mobiiliohjaus oli lehtori Sami Karvosen aiheena. Tähän kysymykseen otti kantaa myös foorumin taiteellinen osuus, jossa kuvattiin teatterin keinoin opettajan työtä opiskelijan ja työpaikkaohjaajan sekä hallinnon vaatimusten ristipaineessa. Esitys oli kahden opettajan todellinen taidonnäyte, ja se sai yleisöltä varauksettoman suosion. Katsoja jäi miettimään, pitääkö opettajan olla supermies tai lentävä ”mustanaamio” selvitäkseen infoähkystä ilman burn outia.

Aamupäivän päätti opetusneuvos Riikka Vacker toteamalla muun muassa, että Pemamek Oy on esimerkki siitä, miten yritys rakentaa nuorille urapolkuja alkaen työelämäoppimisjaksoista ja siitä eteenpäin yrityksen sisällä erilaisiin tehtäviin.

Iltapäivällä Päivi Kalliokoski ja Kaisa Luhtala esittelivät Parasta palvelua hankkeessa saatuja kokemuksia siitä, mitä työelämä vastavuoroiselta kumppanuudelta odottaa. Tulokset on tiivistetty kahdeksaan kohtaan.

Tutkijatohtori Kaisa Hytönen otti esiin niin sanotun uuden expertin -käsitteen. Sillä viitataan siihen, että on osaamista, mitä voi kehittä ainoastaan työpaikalla osallistumalla teknologian soveltamiseen. Hän toi esiin myös kaksi konkreettista tutkimusta, joista toisessa oli kokeiltu korkea-asteen työssäoppimista niin, että kehittämishankkeessa oli kaksi työnohjaajaa – toinen työpaikalla ja toinen yliopistosta. Tässä hankkeessa ilmeni, että ohjaajien yhteistyö ei synny helposti.

Hytösen toinen esimerkki oli Kone Oy:n omasta hissiasentajakoulutuksesta. Tutkinnon moduulirakenne helpottaa teorian ja käytännön yhdistämistä, oppimisen tapahtuessa lähellä työprosessia koulutus pysyy ajan hermolla ja tieto yrityksestä kulkee nopeasti koulutukseen ja päinvastoin. Itse opiskelua tukee se, että mentorointi on järjestetty hyvin, opiskelijaa odottaa varma työpaikka ja hänelle maksetaan oppilaspalkkaa. Koneen koulun käyneet ovat tutkijan mukaan kysyttyjä myös muissa alan yrityksissä. Olisiko Kone löytänyt tavan kouluttaa ”uusia experttejä”.

Oppilaitosjohdon puheenvuoron piti johtava rehtori Marja Taipale Raseko. Hän korosti, että oppilaitosten on lähestyttävä yritysten toimintakulttuuria, jotta nuorten siirtyminen koulusta työhön ei muodostuisi liian suureksi harppaukseksi. On puhuttava työelämän kanssa samaa kieltä ja pitää tuntea työpaikka ja siellä toimivat ihmiset. Kaiken kaikkiaan on muistettava, että ammatillisessa koulutuksessa on kyseessä niin sanottu moniasiakkuus. Työpaikka on oppilaitoksen asiakas ja sille pitää tarjota yhtä laadukasta palvelua kuin opiskelijallekin. Työelämäoppimisessa yritys on koulutuksen portinvartija.

Perinteiseen tapaan lopputulkinnan teki koulutuspäällikkö Mika Saranpää Haaga-Helian ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Hän totesi, että reformin yhteydessä korostetaan sitä, että työssä oppiminen lisääntyy. Mutta näin ei tarvitse olla. Laki ei edellytä sitä. Lainsäädäntö lähtee siitä, että kullekin oppilaalle järjestetään hänelle parhaiten soveltuva oppimispolku ja oppimisympäristöt. Tämä meidän on hyvä pitää mielessä.

Lisätietoa HOT IV tulkintafoorumista

KariKirjoittaja:

Kari Viinisalo

Oppisopimuskummi

Op­pi­so­pi­mus­mark­ki­nat seuraavaan hal­li­tusoh­jel­maan

Oppisopimuskummi Kari Viinisalo on yhdessä Marja Irjalan kanssa kirjoittanut, että maahamme tulisi perustaa oppisopimusmarkkinat, kansallinen oppisopimuskoulutuksen työelämäpalvelu, joka koordinoisi valtakunnallisesti oppisopimus- ja koulutussopimusten käyttöä yrityksissä. Sen tulisi osoittaa, että työpaikoilla tapahtuva oppisopimuskoulutus on investointi yritysten tulevaisuuteen.

Lue tämä lukijan mielipide kokonaisuudessaan

18.3.2019 Kaleva

3.4.2019 Turun Sanomat

 

Kirjoittajat:

Kari

Kari Viinisalo

FT, Oppisopimuskummit ry

Espoo

Marja Irjala 2017Marja Irjala

KT, ekonomi, järjestöneuvos

Oulu

 

 

Oppisopimuskoulutus on loistava polku työelämään – ajatuksia työministeri Lindströmin keskustelutilaisuudesta oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä 24.1.2019

Työministeri Jari Lindströmin oppisopimuskeskustelun virittämiä ajatuksia

Työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindström järjesti 24.1.2019 pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä. Avauksessaan Lindström totesi, että työvoimatarpeeseen vastaamiseen tarvitaan erilaisia oppipolkuja. Oppisopimuskoulutus on osoittautunut toimivaksi poluksi koulusta työelämään monessa Länsi-Euroopan maassa. Mutta mikä olisi Suomen oppisopimuskoulutusmalli? Miten voisimme lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja miten parantaa nuorten osallistumista?

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehto valaisi ammatillisen koulutuksen nykytilaa ja haasteita. Uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön maastouttaminen on meneillään. Hän alleviivasi, että vaikka ammattiin oppimista pyritään siirtämään entistä enemmän työpaikoille, niin mitään lainsäädännöllisiä pakkoja tähän ei ole.

Ennen kommenttikeskustelua kuultiin kolme tapausselostusta (casea) siitä, miten oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ovat rakentaneet kumppanuuksia yritysten kanssa ja mikä nykyisin toimii ja minkälaisia haasteita kentällä nähdään. Lidlin edustaja Maria Hekkala kertoi, että heillä saksalaisena perheyrityksenä on myönteisiä kokemuksia ammattikorkeakouluopinnoista oppisopimuksella. Hän esittikin toiveen, että myös Suomessa tämä tulisi mahdolliseksi. Yleinen mielipide oli, että nuorten mahdollisuus suorittaa kesäharjoittelun yhteydessä oppisopimuksella ammatillisia opintoja, on tullut hyvään tarpeeseen.

Tapausselostusten ja kommenttipuheenvuorojen pohjalta työ- ja elinkeinoministeriön Teija Felt teki yhteenvedon. Siinä hän esitti, että oppisopimuskoulutuksesta tiedottamista ja sen markkinointia tulisi tehostaa, tutkintokeskeisyyttä vähentää, lisätä kysyntälähtöisyyttä ja ottaa enemmän huomioon yritysten liiketoiminta koulutusta järjestettäessä.

Oppisopimuskoulutus työhallinnon välineenä

Kuin sattumalta saman päivän Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kerrottiin Pellervon taloustutkimuksen julkaisemasta Työttömyyden laajat kustannukset -raportista, joka julkistettiin 21.1.2019. Sen mukaan yksityisille yrityksille annettu palkkatuki ja oppisopimuskoulutus vaikuttavat kustannustehokkaimmilta työllistämiskeinoina. Myös ammatillinen työvoimakoulutus antaa hyviä tuloksia mutta pidemmällä viiveellä kuin muut toimenpiteet, sen kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat ja sen on todettu useissa tutkimuksissa olevan tehokkain iäkkäiden työnhakijoiden työmarkkinanäkymien parantamisessa.

Yritykset ovat työssäoppimisen portinvartijoita! Kuten Pellervon raportissa todetaan, palkkatuet ja oppisopimiskoulutus vaativat työnantajien osallistumista ja työntekijän tarvetta. Lisäksi tarvitaan myös motivoitunut opiskelija. Yksityisen sektorin palkkatukien ja oppisopimuskoulutusten määrään voitaisiin vaikuttaa tuomalla työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut paremmin yritysten saataville sekä tukemalla ja helpottamalla niiden osallistumista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin.

Mihin oppisopimuskoulutuksen suosio perustuu?

Oppisopimuskoulutuksen nykyinen arvostus Euroopassa ja maailmalla juontaa suurelta osin EU:n komission teettämään ja vuonna 1997 julkaistuun kaikki Unionin maat käsittäneeseen tutkimukseen, jossa todettiin, että oppisopimuskoulutus edistää erityisesti nuorten työllistymistä. Edelleen havaittiin, että oppisopimuskoulutuksella on työpaikkoja luovaa vaikutusta.

Lisäksi näytti siltä, että oppisopimuskoulutuksella on myös pitempiaikaista vaikuttavuutta työuraan. Tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että oppisopimuskoulutuksella tutkinnon suorittaneiden mahdolliset myöhemmät työttömyysjaksot olivat lyhyempiä kuin muilla. Englannissa on todettu, että oppisopimuskoulutuksella on selvästi havaittavaa myönteistä vaikutusta myöhempään palkkakehitykseen. Suomessa Mari Kangasniemi (Työsuojelurahasto 2013) selvitti näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutuksia. Näyttötutkinnot nostavat yleensä yksilöiden palkkaa. Tämä liittyy myös oppisopimuskoulutukseen, sillä on ilmeistä, että työpaikoilla suoritetut näyttötutkinnot on tehty merkittävässä määrin oppisopimuskoulutuksessa.

Oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuutta voidaan varmaankin selittää sillä, että oppisopimusopiskelija on hakemassa itselleen työtä, ja työnantajalla on tarve saada työntekijä. Koulutus vastaa siten työmarkkinoiden kysyntään. Lisäksi työssä oppiva nuori saa tilaisuuden näyttää ”kykynsä”. Hän pääsee myös kosketukseen hiljaisen tiedon ja systeemiosaamisen kanssa.

Kokemuksen mukaan työnantajat pitävät oikeaa asennetta työhön ja halua oppia uutta tärkeimpänä perusteena rekrytoidessaan uusia työntekijöitä. Tämä korostuu etenkin silloin, kun työnhakijoista on pula.

Myös työnantaja hyötyy

Kangasniemi tutki toimipaikkojen tuottavuutta käyttäen mittarina liikevaihtoa työntekijää kohden. Samassa työpaikassa näyttötutkintoja suorittaneiden suuri suhteellinen osuus selitti tuottavuutta. Lisäksi näytti siltä, että erityisesti nuorten alle 35-vuotiaiden aikuisten näyttötutkinnon suorittaneiden korkea osuus oli yhteydessä toimipaikan tuottavuuteen. Tämä tilastollinen yhteys voidaan selittää niin, että näyttötutkinnot suoraan nostavat tuottavuutta tai että näyttötutkintoja hyödyntävillä yrityksillä on käytössään keinoja sitouttaa tuottavia työntekijöitä.

Oppisopimuskoulutuksen vaikutuksia yritysten tuottavuuteen ja kannattavuuteen on selvitetty Englannissa useammissa tutkimuksissa, joista olen kirjoittanut muissa yhteyksissä. Myös Saksassa vallitseva käsitys on, että oppisopimuskoulutus on yksi yritystoiminnan menestyksen moottori.

Miten voisimme edistää oppisopimuskoulutusta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista yleensä?

Voisimme ottaa oppia Englannista. Siellä hallitus asetti tavoitteeksi, että Englannista tulee maailman johtava osaamisen maa vuonna 2020. Tässä oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistaminen nähtiin keskeisenä keinona. Maahan perustettiin Kansallinen oppisopimuspalvelu NAS (National Apprenticeship Service), jonka pääjohtaja raportoi suoraan pääministerille. Sen johtoon rekrytoitiin tunnettu liikkeenjohtaja Simon Waugh. Minulla oli ilo tavata hänet aikoinaan Lontoossa. Hän kertoi, että silloinen pääministeri Gordon Brown ”soittaa minulle joka viikko tiedustellakseen miten meillä menee”. NAS:n toiminnan aikana sekä oppisopimusten määrät että koulutuksen laatu ovat ottaneet merkittäviä kehitysaskeleita.

Seuraavassa hallitusohjelmassa tulisikin oppisopimuskoulutus ja ammatillinen työssä oppiminen ottaa yhdeksi kärkihankkeeksi. Mutta ei riitä, että tähän vain osoitetaan umpimähkään uusia määrärahoja. Voisimme perustaa Kansallisen työelämäpalvelun, joka koordinoisi ja edistäisi valtakunnallisesti oppisopimus- ja koulutussopimusten käyttöä yrityksissä, puhuisi yritysten kieltä ja osoittaisi, miten kyseessä on investointi eikä vain kulu, josta ei ole odotettavissa tuottoa. Olisi mielenkiintoista nähdä – ottaen huomioon suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuudet – voisimmeko päästä vielä parempiin tuloksiin kuin Englannissa. Tästä hyötyisivät opiskelijat ja työntekijät, yritykset ja oppilaitokset sekä viime kädessä koko yhteiskunta.

Lisätietoa työministeri Lindströmin pyöreän pöydän keskustelutilaisuudesta otsikolla ”Oppisopimuskoulutus on loistava, mutta vielä heikosti tunnettu polku työelämään”.

Kari

Tekstin on kirjoittanut

Kari Viinisalo
Oppisopimuskummit ry

 

 

 

Oppisopimuskummit oppisopimusviikolla työpaikkaohjaajien aamukahveilla Omniassa 5.11.2018

Omnia järjesti Oppisopimusviikon avajaistapahtumana maanantaina 5.11.2018 aamukahvi-tilaisuuden työpaikkaohjaajille. Tilaisuuteen osallistui runsaasti työpaikkaohjaajia eri organisaatioista ja paikalla oli myös kolme oppisopimuskummien edustajaa.
Ohjauksen kriittisiä pisteitä pohtimassa Eija Saavalainen Tuohimäen päiväkodista, oppisopimuskummi ja mentori Outi Syvänperä sekä oppisopimuskummi Sirkka Nykänen. Kuvan ottaja Oppisopimuskummit ry:n puheenjohtaja Kari Viinisalo.

 

Aamukahvit työpaikkaohjaajille

Omnia järjesti Oppisopimusviikon avajaistapahtumana 5.11.2018 aamukahvitilaisuuden työpaikkaohjaajille. Tilaisuuteen osallistui runsaasti työpaikkaohjaajia eri organisaatioista ja paikalla oli myös kolme oppisopimuskummien edustajaa.

Palvelujohtaja Tommy Mård painottaa oppimisen monimuotoisuutta

Palvelujohtaja Tommy Mård totesi avauspuheenvuorossaan, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä käydyssä keskustelussa on esitetty kysymys, onko oppilaitoksessa tapahtuvaa lähiopetusta jo liian vähän.  Tommy Mård muistutti kuitenkin oppimisen monimuotoisuudesta: oppimista tapahtuu lähiopetuksen lisäksi myös erilaisissa projekteissa, työpajoissa ja tietenkin työpaikoilla.  Reformi on tuonut oppisopimuksen ja koulutussopimuksen myötä osaamisen hankkimiseen joustavuutta, molempia ammattitaidon hankkimisen muotoja on mahdollista yhdistää joustavasti opiskelijalle mielekkäällä tavalla. Vaikka työelämässä oppiminen on suuressa roolissa, koulutuksen järjestäjä on kuitenkin se taho, joka vastaa opiskelijan opinnoista, korosti Tommy Mård.

Työelämässä oppiminen

Omnian kouluttaja Outi Huvinen totesi esityksessään, että ammatillisessa koulutuksessa käytetään tällä hetkellä uutta käsitettä: työelämässä oppiminen. Hän esitteli omnialaisen työpaikkaohjauksen mallin, jossa keskeistä on se, että opettaja käy työpaikalla työelämäjakson alussa ja perehdyttää myös työpaikkaohjaajan tehtäväänsä. Työkaluna toimiva Check –lista varmistaa että työpaikkaohjaaja tietää ja tunnistaa kaikki ne asiat, jotka on otettava huomioon opiskelijaa ohjatessa.

Työpaikkaohjaajien työn tueksi Omnia järjestää ohjaajille suunnattua koulutusta ja tapaamisia, jotka löytyvät osoitteesta www.omnia/työpaikkaohjaaja.  Hyödyllistä tietoa ja työkaluja työpaikkaohjaajille löytyy myös osoitteesta www.ohjaan.fi.

Työpaikkaohjauksen kriittiset pisteet

Ryhmäkeskusteluissa pohdittiin ohjauksen kriittisiä pisteitä työelämän näkökulmasta. Työelämän edustajat nostivat esille seuraavia asioita:

  • Tiedon kulku opettajan kanssa tärkeä. Opettajalta saatava myös riittävästi tukea työpaikalla tapahtuvaan ohjaukseen.
  • Tutkintojen ammattitaitovaatimusten selkiyttäminen yhdessä, mitä tarkoittavat työpaikan näkökulmasta
  • Opiskelijan erityisen tuen tarpeen huomioiminen. Opiskelijaa koskevien tietojen antamista koskevan suostumuslomakkeen selkeys tärkeä.
  • Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjauksen ennakkosuunnittelu: miten saadaan ohjaajan aika riittämään kaikkeen?
  • Nuorten työelämävalmiuksien ohjaaminen. Myös maahanmuuttajien riittävän kielitaidon varmistaminen tärkeää.
  • Tasavertaisuuden huomioiminen oppilaitoksen ja työpaikan välisessä yhteistyössä. Tärkeää neuvotteleva asenne.
  • Miten integroidaan opiskelija osaksi työyhteisöä? Tähän olisi hyvä saada toimintamalleja.
  • Mitkä ovat kuntien mahdollisuudet ottaa opiskelijoita?

Susanna Wikström vuoden työpaikkaohjaaja

Tilaisuuden lopuksi palkittiin vuoden 2018 työpaikkaohjaajana Susanna Wikström Kirkkonummen Kukkapisteestä. Susanna on ohjannut monia oppisopimusopiskelijoita ja suorittanut myös itse tutkintoja oppisopimuskoulutuksena. Hän totesi olevansa todellinen oppisopimuskoulutuksen fani!

 

Kirjoittanut oppisopimuskummi Sirkka Nykänen