Miten voin vaikuttaa hyvään työpaikkaoppimiseen?

HOT III seminaariTampere 2018 kuvassa Laura Pylväs
HOT III seminaari Tampereella 2018. Tulkintafoorumin alusti KM Laura Pylväs.

Tänä vuonna HOT järjestettiin Tampereella Teknillisen yliopiston Kampusklubin tiloissa. Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Teknillinen yliopisto ovat ilmeisen virkeitä oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen osaamisen tutkimuskeskuksia. Hankkeista mainittakoon kasvatustieteellisen tiedekunnan NeMo 2 (Next Move) hanke, jossa tutkitaan ammatillista asiantuntijuutta, työelämäosaamista ja työpaikkaa oppimisympäristönä oppisopimuskoulutuksessa. HOT -tulkintafoorumin suunnitteluun osallistuivat tälläkin kertaa myös Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ja Oppisopimuskummit ry.

Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämisen haasteita

Tulkintafoorumin alusti KM Laura Pylväs, joka väittelee kuluvan kuun 24. päivänä aiheenaan asiantuntijuuden kehittyminen ammatillisessa koulutuksessa. Hän nosti esiin väitöskirjastaan seuraavia näkökohtia.

Lähtökohtaisesti ammatillinen koulutus tarjoaa opiskelijoille riittävät valmiudet toimia ammatissa. Työelämäyhteistyö tukee opiskelijoiden kokonaisvaltaisen ammatillisen osaamisen kehittymistä ja edesauttaa työelämään siirtymistä. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen keskeisenä kehittämiskohteena on työelämäverkostojen lisääminen ja monipuolistaminen.

Oppisopimuskoulutus sopii niille opiskelijoille, jotka pystyvät itsenäiseen (itseohjautuvaan) oppimiseen, sillä työpaikoilla nähdään ajan, resurssien ja pedagogisten puutteiden rajoittavan mahdollisuuksia yksilölliseen ohjaukseen. Tätä havaintoa tuki myöhemmässä keskustelussa esiin noussut yritysedustajan kertomus, jonka mukaan hän oli saanut nuhteita siitä, että oli käyttänyt liikaa aikaa opiskelijoiden työssäoppimisen suunnitteluun.

Tutkijan mukaan oppisopimuksessa tulisi kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogiikkaa ja vahvistaa opiskelijoiden itsesäätelyvalmiuksia ammattialakohtaisen osaamisen rinnalla. Itsesäätely liittyy tässä sellaisiin tekijöihin kuten motivaatio, oppimisstrategiat, ajan- ja resurssienhallinta ja itsearviointi. Ammatillisen huippuosaajan nähtiin erottuvan muista ammattiosaajista erityisesti itsesäätelyvalmiuksiensa puolesta.

Pylväksen tutkimus on merkittävä puheenvuoro ammatillisen ja oppisopimuskoulutuksen käytännön kehittämiseen liittyvässä keskustelussa.

Tarinateatteri ja keskustelu

HOT -tulkintafoorumin yksi johtava ajatus on käyttää taiteen keinoja oppimisen tarkastelussa. Tampereen foorumissa tarinateatteri rakensi sketsejä osallistujien esittämien työpaikkaoppimisen kysymyksistä, ja näin elävöitti sekä laajensi aiheen kokemuksellista käsittelyä.

Foorumin iltapäivä käytettiin osallistujien valitsemien kysymysten pohdintaan ryhmissä. Foorumiin osallistunut opiskelija keräsi pienryhmän keskustelemaan palautteen merkityksestä oppimiselle. Ryhmässä todettiin, että palaute ymmärretään usein kapea-alaisesti kehityskeskusteluna tai työsuorituksesta annettavana sanallisena kommentointina. Kuitenkin opiskelija saa jatkuvaa palautetta myös sen kautta, miten hän kokee työpaikkaohjaajan ja opettajan sekä muiden työyhteisön jäsenten kohtelevan häntä. Palautetta on myös se, mitä opettaja jättää tekemättä. Esimerkiksi opettaja, joka ei käy työpaikalla katsomassa opiskelijaa, antaa tällä vahvaa viestiä opiskelijalle.

Päivän tapahtumien tulkinta

  1. Juuri nyt on ammatillisen koulutuksen momentum. Lainsäätäjä on tehnyt tehtävänsä ja antanut koulutuksenjärjestäjille laajat mahdollisuudet järjestää koulutusta joustavasti yhdessä työelämän kanssa. Yritykset ovat lähdössä mukaan, jos oppilaitokset ottavat yritykset asiakkaiksi. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät on huolissaan noususuhdanteen aiheuttamasta työvoimapulasta. Pk-yritysbarometrin mukaan 14 prosenttia yrityksistä pitää osaavan työvoiman puuttumista merkittävänä kasvun esteenä! Suomen Yrittäjät ovatkin palkanneet OKM:n tuella kaksi asiantuntijaa. Heidän tehtävänään on tiedottaa, neuvoa ja auttaa yrityksiä ja yrittäjiä käyttämään hyväksi ammatillisen koulutuksen reformin tarjoamia moninaisia uusia mahdollisuuksia henkilöstön kouluttamiseen. Vastaavaa viestiä kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto.

    Nyt koulutuksenjärjestäjien johdon tehtävänä on ottaa koppi yritysten valmiudesta yhteistyöhön. On vahvistettava yhteistä näkemystä siitä, miksi ja miten yritysten kannattaa olla mukana kouluttamassa. Reformi lähtee nousukiitoon ja opettajat saavat edellytykset vaikuttavan työpaikkaoppimisen rakentamiseen yhdessä työpaikkojen kanssa, kun sekä oppilaitos- että yritysjohdolla on riittävän yhtenäinen näkemys, että ammatillinen koulutus on investointi eikä vain kuluerä.

 

  1. Opettajuuden osalta uusi työelämän kanssa tehtävä koulutusyhteistyö merkitsee merkittävää muutosta. Jos yritystä lähestyy ”tutkintovaatimukset edellä”, niin silloin vastauksena on puhe bisneksestä. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. On osattava asettua sekä työnantajan että työssä oppivan opiskelijan asemaan, ja neuvoteltava työpaikkakoulutuksesta niin, että kaikki kokevat hyötyvänsä. Oppimisen ja opettajan kannalta on tärkeää, että työpaikka tulee tehokkaaksi oppimisen resurssiksi. Tämä puolestaan edellyttää, että autamme työpaikkoja näkemään omat pedagogiset piilevät mahdollisuutensa.

 

Kari Viinisalo
oppisopimuskummi, Hot-verkoston jäsen

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s