Oppisopimuskoulutus kotoutumisen koukeroissa

Kirjoittaja on oppisopimuskummi Sirkka-Liisa Furu. Ota yhteyttä Sirkka-Liisaan erityisesti maahanmuuttajan oppisopimusasioissa.

Olen elänyt erinäisissä vapaaehtoistöissä ja edistänyt oppisopimuskoulutukseen pääsyä maahanmuuttajien keskuudessa. Olen myös lukenut tunteiden värittämää sosiaalista mediaa. Tästä herää kysymys, onko mahdollista päästä dialogiin ottamatta kantaa etukäteen? Voisiko keskustella ja löytää uusia näkökulmia keskustelun kohteesta?

Olen yrittänyt tarkastella maailmaa ihmisen omasta näkökulmasta. Olen pohtinut, jospa itse olisin tuossa tilanteessa. Miksi ihminen käyttäytyy niin kuin käyttäytyy? Voisiko ymmärrystä lisätä vuoropuhelun avulla ja ihan oikeasti kuunnella ihmisen omaa tarinaa? Toisaalta pystyykö kukaan kertomaan aitoa tarinaansa, jos ei pystytä aidosti kuuntelemaan? Vuoropuhelun esteenä voi olla valmiit mielipiteet ja käsitykset asioiden oikeasta laidasta! Voisiko sopia tavoitteista ja etsiä yhdessä eri osapuolia rikastuttavia ratkaisuja? Osapuolet voisivat hyötyä laajemmassa perspektiivissä! Mikä tilanne on kokonaisuuden kannalta? Kompromissi ei ole riittävä!

Maahanmuuton haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan kokonaistilanteen analysointia ja priorisointia. Helppoa se ei ole. Mutta mikä täällä maailmassa on helppoa? Ei kannattaisi tehdä asioita vaikeammaksi! Väittely ei auta. Tarvitaan konkreettisia toimia ja kaikkien voimavarojen hyödyntämistä. Kaikilla asioilla on myös positiivinen puoli!

Meidän kaikkien etu olisi kotouttaa maahanmuuttajat mahdollisimman tehokkaasti. Miksi kieltää heiltä työnteko ja pääsy oppisopimuskoulutukseen? Eräässä saksalaisessa mallissa maahantulijat pääsivät yritykseen, jossa kaikkien osaaminen ja työnteko hyödynnettiin heti. Kukin teki työtä osaamisensa, ammattinsa ja taitonsa mukaan. Kielitaitoiset tulkkasivat ja auttoivat toimintojen organisoinnissa kantaihmisten kanssa. Koko joukko ideoi, miten he voisivat kehittää uusia palveluita ja tuotteita. Vapaaehtoistyöllä tehostettiin kielen ja kulttuurin oppimista sekä yhteiskuntaan integroimista, yhteistyössä viranomaisten ja eri järjestöjen kanssa. Kaikki tällainen työkokemus voidaan lukea myöhemmin hyväksi ammatillisessa koulutuksessa.

Kaikkea emme pysty auttamaan, mutta asenteemme voi joko auttaa tai vaikeuttaa ihmisen eloa. Voisiko ihmisiä kohdata ihmisenä? Hymy ei maksa mitään, mutta voi saada toiselle hyvän mielen. Tarvitseeko omaa kiukkua purkaa toisiin ihmisiin? Rasistista käytöstä voidaan kiertää verukkein. Tarvitseeko meitä ihmisiä jakaa meihin ja muihin? Kukaan meistä ei ole voinut päättää olosuhteita, mihin synnymme tai voimavaroja, jotka olemme saaneet. Hyvin erilaisilla eväillä joudumme ponnistelemaan elämässä eteenpäin. Voisiko eteenpäin menoa tukea eikä vaikeuttaa? Eikö ihmisen luontainen tarve ole selvitä elämästä? Strategiat voivat olla monenlaisia lähtien kunkin taustoista ja voimavaroista.

Voisiko meillä auttamisen kulttuuria kehittää? Ruohonjuuritasolta voi nousta erilaisia sosiaalisia yrityksiä, joissa viranomaiset, järjestöt ja vapaaehtoiset toimivat yhdessä. Minusta tällaista yritystä näkee. Saavatko he riittävästi tukea toiminnalleen? Kokemukseni mukaan haasteena on yhteistyötaidot ja ehkä luottamuksen puute. Ei uskalleta jakaa informaatiota keskinäisesti. Kokemusasiantuntijoilla on paljon tietoa, minkälaiset olosuhteet voivat johtaa huumeiden ja alkoholin käyttöön, rikollisuuteen jne. Lapsi ja nuori on kasvanut vaikeissa olosuhteissa. Hän on oppinut pitämään omia olosuhteitaan elämän normina. Hän on voinut kaupata huumeita vanhempien käskystä. Hän voi nähdä elämänsä hyvin toivottomana, näköalattomana ja yksinäisenä. Tällainen nuori on helppo saalis rikollisille ja terroristijärjestöille, joissa hän saa itseään tukevan yhteisön ja toivoa elämään.

Minusta kaikkien etu on auttaa lapsia ja nuoria myönteiseen kasvuun! Kaikki voivat tukea kohtaamalla ihmiset ihmisenä. Tunnustuksen antaminen niille, jotka panostavat työssä tai vapaaehtoisena nuorten tukemiseen elämässä eteenpäin, on asenne kysymys. Itseltä voi kysyä, autanko vai tuomitsenko. Tiedänkö minä, mikä ihmisen todellinen tilanne on – kysymättä häneltä itseltään!!

sirkkaliisafuru9.12.2017
oppisopimuskummi, Sirkka Liisa Furu

Ota yhteyttä Sirkka-Liisaan erityisesti maahanmuuttajan oppisopimusasioissa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s