Oppisopimuksella onnelliseksi – Tutkimus Suomesta ja Saksasta 2017

Oppisopimuksella onnelliseksi

Järjestöneuvos Marja Irjalan väitöskirjan (2017) aiheena on ”Osallinen, syrjässä, marginaalissa, onnellinen? Tutkimus oppisopimuskoulutuksen opiskelijoista Suomessa ja Saksassa”.  Väitöskirjan väitöstilaisuus keräsi 22.9.2017 Oulun Yliopistolla salin täyteen kiinnostuneita kuulijoita. Irjalan tutkimus käsittelee vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten työllistymistä oppisopimuskoulutuksella. Väitös myös tulkittiin viittomakielelle. Vastaväittäjä professori Joel Kivirauma totesi, että väitöskirja on mielenkiintoinen ja sitä on miellyttävä lukea. Irjalan laaja kokemus vammaistyön järjestötoiminnasta näkyykin tutkimuksessa. Tutkimustuloksiin ja omaan mittavaan kokemukseen perustuen tutkija ottaa paikoin vahvasti kantaa asioihin.

Annukka Norontaus Marja Irjala Jorma Käyhkö
Kuvassa keskellä Marja Irjala ja häntä onnittelemassa oppisopimustutkijat Annukka Norontaus ja Jorma Käyhkö.

Irjala haastatteli sekä Suomessa että Saksassa kaikkiaan 30 eri tavoin vajaakuntoista henkilöä, jotka olivat päässeet oppisopimuskoulutukseen. Haastattelut tehtiin neljällä kielellä: suomeksi, saksaksi sekä näiden molempien viittomakielillä. Tutkijan lähtökohtana oli, että oppisopimuskoulutus tarjoaa vammaisille ja muille erilaisille oppijoille väylän työllistyä avoimille työmarkkinoille.

Pääsy oikeaan työhön ja oikeaan työpaikkaan merkitsee vammaiselle paljon. Kuuluminen työyhteisöön antaa tunteen, että olen tarpeellinen ja tasaveroinen ihminen. Lisäksi työstä saatu korvaus parantaa toimeentuloa. Näin työllistyminen avoimille työmarkkinoille päästää ihmisen henkisestä ja aineellisesta köyhyysloukusta. Myös yhteiskunta hyötyy siitä, että kaikkien ihmisten potentiaali saadaan työelämän käyttöön. Irjala toteaakin, että oppisopimuskoulutus ja siihen liittyvä työllistyminen paransivat vammaisten elämänlaatua ja sai heidät parhaimmillaan tuntemaan itsensä onnelliseksi.

Tuettu oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutusta on kehitetty molemmissa maissa, Suomessa ja Saksassa, vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien tarpeita. Vammaisten lisäksi tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Puhutaan tuetusta oppisopimuskoulutuksesta. Siinä työnantajalle, ja tarvittaessa myös opiskelijalle, tarjotaan taloudellisia tukimuotoja. Mutta merkittävin on ns. kolmannen osapuolen mukanaolo.  Työhönvalmentaja tai mentori tukee opiskelijaa hänen oppisopimuspaikan haussaan, opinnoissaan, työnantajaa työssä oppimisen ohjauksessa ja molempia osapuolia erilaisissa hallintoon liittyvissä kysymyksissä. Irjalan mukaan tällainen ”vierellä kulkija” on tärkeä tuetun oppisopimuskoulutuksen onnistumisen kannalta. Hänen mukaansa yksi työhönvalmentaja voi ohjata samanaikaisesti noin kuutta opiskelijaa. Tutkimuksessa ei varsinaisesti käsitellä tuettua oppisopimusta kustannus-hyöty –näkökulmasta, mutta voidaan todeta, että yksi lopullisesti työelämästä syrjäytynyt nuori maksaa eräiden laskelmien mukaan yhteiskunnalle yli miljoona euroa (1 M€). Tässä voi todeta, että Oppisopimuskummit ry:n yhtenä periaatteena on juuri tällainen kolmannen osapuolen tarjoama tukitoiminta.

Tuettu oppisopimuskoulutus istuu paremmin Saksan koulutuspoliittiseen kulttuuriin

Saksassa on vuosisataiset perinteet ammatillisesta oppimisesta työpaikoilla. Tähän on liitetty vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan aikana ns. kiintiövelvollisuus yrityksille. Lain mukaan yrityksen tulee työllistää vammaisia niin, että heitä on viisi prosenttia koko työvoimasta. Mikäli yritys ei täytä tätä velvoitettaan, seuraa siitä sanktio. Tämä laki on edistänyt merkittävästi vammaisten pääsyä oppisopimuskoulutukseen ja sitä kautta työhön. Oppisopimuskoulutuksella ja kiintiölailla voidaankin Irjalan mukaan edistää merkittävästi Yhdistyneiden Kansakuntien ja UNESCON piirissä kehitettyä ajatusta inklusiivisesta kasvatuksesta ja yhteiskunnasta, jonka mukaan kaikilla vammaisilla on oikeus kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin laitoksiin kuten työkeskuksiin. Irjala esittääkin, että meillä pitäisi panostaa Saksan tavoin oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen myös vammaisille sekä harkita vastaavaa kiintiölainsäädäntöä. Kun katselee saksalaisten yritysten kilpailukykyä ja menestystä maailmantaloudessa, niin ei voi välttyä ajatukselta, että tällainen työyhteisöjen kyky sietää erilaisuutta, on omiaan vahvistamaan kilpailukykyä. Tässä meillä olisi ilmeisen paljon tehtävää Suomessa. Suomalaisen työn liiton helmikuussa 2017 teettämän tutkimuksen mukaan vain kolmannes vastanneista katsoi, että erilaisuus on hyväksyttyä työpaikoilla (Länsiväylä 23.-24.9.2017).

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa…

Taloudellisen maanpuolustuksen kurssilla tänä syksynä Sixten Korkman viittasi vanhaan lastenlauluun ”Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa” luodessaan katsausta eräisiin maamme yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Lukiessa Irjalan tutkimusta ja hänen tekemiään koulutuspoliittisia johtopäätelmiä, tuo lastenlaulu tulee eittämättä mieleen. Oppisopimuskoulutuksen osalta jää pohtimaan muun muassa seuraavaa kysymystä. Saksassa vammaisten ja muiden erilaisten oppijoiden oppisopimuskoulutusta on kehitetty lainsäätäjän ja työelämän kanssa yhteistyön hengessä, mutta miksi näin ei ole tehty Suomessa? Miksi meillä tehdään näennäiskehittämistä, mitä Irjala pitää keskeisenä kehittämisen ongelmana? Tällä hän viittaa siihen, että toimintaa pyöritetään projektirahoituksella, jonka tulokset eivät johda hyvien käytäntöjen vakinaistamiseen vaan uusien projektien ja työryhmien perustamiseen.

Irjalan yksi merkittävä avaus on, että ammatilliset erityisoppilaitokset voisivat muodostaa tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittämisverkoston. Pidän ehdotusta harkinnan arvoisena.

Tutkimuksen anti oppisopimuskoulutukselle

Väitöstyö tuo maamme harvalukuiseen oppisopimuskoulutuksen akateemiseen tutkimukseen merkittävän lisän. Se on myös vaikuttava puheenvuoro sosiaalisesti tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta.

Suomessa oppisopimuskoulutus on ollut 1990 –luvulta lähtien vaihtoehtoinen ja tasa-arvoinen ammatillisen koulutuksen muoto, joka täydentää ammatillisten oppilaitosten tarjoamaa koulutusta. Nyt tehtävän ammatillisen koulutuksen reformin myötä kaikki ammatillinen koulutus sisältää merkittävän määrän työpaikalla tapahtuvaa oppimista, joka tapahtuu yritysten kanssa tehtävän koulutussopimuksen muodossa. On sanottu, että nykyinen oppisopimus eroaa koulutussopimuksesta vain siinä, että edelliseen liittyy työsopimus. Irjalan mukaan saksalainen oppisopimus on itse asiassa koulutussopimus ja opiskelija on työpaikalla opiskelijan roolissa. Oman kokemukseni mukaan tämä pitää suuressa määrin paikkansa. Erään EU-projektin yhteydessä havaitsimme walesilaisten kollegojemme kanssa, että Saksassa oppisopimusopiskelija nähtiin enemmän työssä oppijana kun taas meillä ja Englannissa häneen suhtaudutaan pikemmin työntekijänä ja vasta toissijaisesti opiskelijana.

Opiskelijan kokeman yhdenvertaisuuden ja yhteisöllisen inkluusion näkökulmasta Irjala näkee Suomen työsopimusperusteisuuden myönteisenä asiana. Saksalaisen oppisopimuskoulutuksen vahvuutena on se, että yritykset toimivat aktiivisina koulutuspalveluiden tuottajina.

Oppisopimuskoulutus on tällä hetkellä maailmalla kysyttyä, koska se helpottaa nuorten siirtymistä työelämään, luo työpaikkoja ja edistää yritysten kilpailukykyä. Sen lisäksi se on Irjalan mukaan keskeinen keino tarjota myös vammaisille ja muille syrjäytymisvaarassa oleville mahdollisuus rakentaa itselleen työkansalaisuuden identiteetti ja siten parempi elämä.

Oppisopimuskoulutuksen näkökulmasta Irjala on tehnyt ansiokkaan työn vertailemalla Suomen ja Saksan oppisopimuskoulutusjärjestelmiä ja näiden maiden tuetun oppisopimuskoulutuksen malleja. Tähän vertailuun olisi mielestäni kaikkien oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneiden hyvä perehtyä.

Irjalan väitöskirja (2017) löytyy osoitteesta http://urn.fi/urn:isbn:9789526216003

Kari Viinisalo
oppisopimuskummi
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s